Uusien jäsenten hankinnassa saa harvoin pikavoittoja. Paras mainos on silti kuulla työkaverin kertovan, kuinka hyvin asiat JHL:ssä toimivat.
– JHL:stä tultiin moikkaamaan! Mitäs tänne kuuluu?
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen Keusoten pääluottamusmies Pia Honkanen tervehtii väkeä lastensuojelun jälkihuollon toimipisteen ovella Järvenpäässä.
Hän on tullut työpaikkakäynnille yhdessä luottamusmies Johanna Hakalan ja JHL:n aluetoiminnan asiantuntijan Pauli Karvisen kanssa. Käynnin tarkoitus on tavata ammattiliitto JHL:n nykyisiä ja potentiaalisia jäseniä.
Kolmikko on kiertänyt aamupäivän Keusoten yksiköitä osana jäsenhankintaviikkoja. Teemaviikkojen tavoitteena on jakaa tietoa ammattiyhdistystoiminnasta ja JHL:stä – ja lopulta saada liittoon uusia jäseniä.
Lue lisää: Ammattiliittoon on helpompi liittyä, kun työkaveri on jo jäsen
Pakottaminen ei toimi
Kolmikko istuu kahvipöytään sosiaaliohjaajien Tuua Juutilaisen ja Susanna Salon kanssa. Salo kertoo, kuinka on juuri hankkinut JHL:ään uuden jäsenen. Vastikään Keusotessa aloittanut työntekijä oli kuullut keskustelun JHL:n jäsenten kesäteatterireissusta.
– Kerroimme, että jos hän haluaa mukaan matkaan, kannattaa miettiä liittymistä. Kun keskustelimme lisää, kävi ilmi, että hänen vanha liittonsa oli kalliimpi kuin JHL. Hän liittyi JHL:n jäseneksi viime viikolla.
Tapaus on tyypillinen esimerkki jäsenhankinnasta.
– Kaikkein parasta jäsenhankintaa on kuulla tyytyväisen työkaverin kertovan, miten JHL:ssä asiat toimivat, Pia Honkanen kertoo.
Liittymispäätös syntyy harvoin yhdeltä istumalta. Asia kannattaa jättää hautumaan ja palata asiaan uudemman kerran.
– Pakottaminen ei toimi koskaan.
Juutilainen kertoo, että ammattiliittojen jäsenyydet nousevat silloin tällöin puheenaiheeksi työpaikalla.
– Vertailemme liittoja, ja näissä keskusteluissa on ollut helppo kertoa hyvää JHL:n jäsenyydestä etuineen, Juutilainen kertoo.
Lue lisää: Jäsenhankinta on kestävyyslaji, jossa ei ole pikavoittoja
Kolme tyypillistä kommenttia
Kun JHL:ään vielä kuulumattomat ihmiset pohtivat liittymistä, esiin nousevat usein samat argumentit.
1 ”En tarvitse liittoa mihinkään”
– Tätä kuulee usein esimerkiksi pelkän työttömyyskassan jäsenen suusta. Samalla todetaan, että ammattiliittojen maksut ovat kalliita, Honkanen kertoo.
Honkasen mukaan vasta-argumenttina on hyvä muistuttaa, että pitää verrata oikeita asioita. Kun vertaa pelkkiä työttömyyskassoja, hintaero katoaa.
– Onhan polkupyöräkin halvempi kuin auto, Pauli Karvinen toteaa.
Lisäksi kannattaa kysyä, auttaako työttömyyskassa, jos työpaikalla tulee ongelmia.
2 ”En voi jättää vanhaa liittoa, koska olen aina ollut sen jäsen”
– Tätä argumenttia kuulee pitkän linjan työntekijöiltä. Joku on voinut olla jonkin liiton jäsen 40 vuotta. Kun olemme tarkemmin kysyneet, miten liitto on häntä auttanut, käy usein ilmi, että ei oikein mitenkään. On silti aina parempi kuulua johonkin liittoon kuin pelkkään työttömyyskassaan, Honkanen kertoo.
Ammattiliittojen jäsenyydet nousevat silloin tällöin puheenaiheeksi työpaikalla.
Liiton vaihtamiseen kehottaminen vaatii paljon perustelemista. Vaihtajiin on tehnyt vaikutuksen työpaikoilla läsnä oleva edunvalvonta – se, että JHL:n ihmiset ovat tuttuja ja heidät saa helposti kiinni.
Lue lisää: Jäsenhankkija Toni Sorsa: Liitto on tukena työuran alusta loppuun
3 ”Mitä jäsenetuja teillä on?”
– Vaikka tärkeimmät argumentit liittyvät aina edunvalvontaan, myös huvi ja humppa ovat tärkeitä, Honkanen kertoo.
Myös huvi ja humppa ovat tärkeitä.
– Vastikään saimme kertoa esimerkiksi tulevasta pikkujouluristeilystä ja teatterireissuista. Kolmella paikkakunnalla oli äskettäin tarjolla ilmaisia leffalippuja, Johanna Hakala kertoo.
Hyvät vakuutusedut on myös syytä muistaa kertoa.
”Luojan kiitos, että kuuluin liittoon”
Tänä päivänä ammattiyhdistystiedolle on valtava tarve. Nuoret työntekijät eivät välttämättä tiedä alkuunkaan, mitä ammattiliitot tekevät. Eikä vanhemmissa ikäluokissa edunvalvontaa osata aina arvostaa – ennen kuin omalle kohdalle osuu erimielisyys työnantajan kanssa.
– Silloin on moni kiittänyt luojaansa, että kuuluu liittoon, Pia Honkanen kertoo.
Tapauksen ei välttämättä tarvitse edes ratketa työntekijän eduksi. Usein riittää, että on saanut pohtia asiaa yhdessä toisen ihmisen kanssa.
– Edunvalvonta ei ole vain yksittäisten tilanteiden hoitamista. Pitkälle pääsee ihan vain kuuntelemalla.
Lue lisää: JHL:n superjäsenhankkijat paljastavat 10 kikkaa, kuinka ammattiliitto saa uusia jäseniä